Yli puolet johtajista uskoo enkeleihin

henkisyys, usko enkeleihin

Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet johtajista uskoo enkeleihin. Enkelit koetaan osaksi elämää. Mikähän mahtaa olla luku tänä päivänä?

Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että johtavassa asemassa olevista 60 prosenttia uskoo enkeleitä olevan olemassa. Tutkimukseen liittyvä artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa vuonna 2014. Aikaa tutkimuksen tekemisestä on kulunut jo melko kauan. Maailma on muuttunut hurjan paljon viimeisten vuosien aikana. 

Keskustelu lisää avoimuutta

Usko enkeleihin ja yliluonnolliseen on ollut vähän samanlaisessa asemassa kuin homous aikoinaan. Samaa sukupuolta olevien väliset suhteet ovat olleet yhteiskunnallisesti paheksuttava asia. Sosiaalinen media on omalta osaltaan lisännyt avointa keskustelua ja näin ollen myös suvaitsevaisuudelle on suotu tilaa. Mitä enemmän eri suuntauksia edustavat ovat ”tuleet kaapeistaan ulos”, sitä enemmän ja nopeammin esimerkiksi homoudesta on tullut hyväksyttävämpi asia. On ymmärretty ja hyväksytty se tosiasia, että kaikki ihmiset ovat arvokkaita juuri sellaisena kuin olemme. 

Onko usko enkeleihin hörhöilyä?

Henkisyyteen liittyy jotain saman kaltaista. Mitä enemmän ihmiset jakavat kokemuksiaan henkisyydestään; meditaatiokokemuksistaan, enkelikokemuksistaan ja muista henkisyyteen liittyvistä asioista, sitä enemmän yleinen ilmapiiri on avautunut ja henkisiä ihmisiä ei enää pidetä mustavalkoisesti hörhöinä. Henkisyydestä on tullut hyväksyttävämpää.

Uushenkisyydessä on piirteitä uskonnollisista ja henkisistä perinteistä

Turun yliopiston uskontotieteen professori Terhi Utriainen kertoo Iltalehden artikkelissa 2019, että enkeleihin uskominen on osa uushenkisyyttä, eli sellaista nykyajan uskonnollisuutta, jota toteutuu vakiintuneiden uskonnollisten instituutioiden ulkopuolella. Utriaisen mukaan yleistä on, että ihminen poimii omaan arkeensa ja maailmankuvaansa piirteitä monista erilaisista uskonnollisista ja henkisistä perinteistä. Osa uskoo enkeleihin, toiset vaihtoehtoishoitoihin. Uushenkisyydessä ei ole selkeitä rajoja. Osa kokee, että institutionaaliset uskonnot ovat kapeita ja säätelevät elämää liikaa – ihmiset hakevat nykyään omaehtoisuutta siihen, mihin uskoa.

Rohkelikot lisäävät avointa keskustelua 

Meditaatio, joogaamineen tai uushenkisen meditaatiomusiikin kuuntelu leimattiin vielä muutama vuosi sitten huuhaaksi tai hörhöilyksi. Tänä päivänä näiden asioiden harjoittaminen on osa yhä useamman ihmisen arkea. Yhä useampi on ottanut vastaan jonkinlaisen energiahoidon tai vaikkapa käynyt klassisessa akupunktiossa ja saanut sen kautta hyvää oloa itselleen. Moni rohkelikko on uskaltautunut kertomaan yliluonnollisista kokemuksistaan, kuten kokemuksesta poismenneen läheisen läsnäolosta (energeettisesti), enkelikokemuksista, telepaattisesta yhteydestä toiseen tai ns. ”etiäisten” tuntemisesta, joka tarkoittaa sitä, että tiedät etukäteen jonkin asian tapahtuvan.  

Kaikkea ei voi mitata, eikä tieteellisesti todistaa

Vaihtoehtoishoitojen vaikutusta tai kokemusta yliluonnollisesta on vaikea mitata, eikä tiede pysty näitä selittämään. Ehkäpä siksi, osan ihmisistä on helppo leimata enkelikokemukset ja henkisyyden harjoittaminen hörhöilyksi. Jos kuitenkin ihminen kokee saavansa henkisten asioiden parissa parempaa olotilaa, tasapainoisempaa olemista, yhteydentuntua itseensä ja muihin, niin voiko ihmisen omaa kokemaa lähteä kieltämään. Ihan vaan sillä perusteella, että asioille ja tapahtumille ei ole tieteellistä perustaa. Mielestäni ei.

Kohti avoimempaa ilmapiiriä

Olisi mielenkiintoista nähdä, mikä olisi tämän päivän tutkimustulos enkeleihin uskomisesta. Taloustutkimuksen vuoden 2014 tutkimuksen mukaan kaikista suomalaisista 40 prosenttia uskoo enkeleihin. Ovatko henkisyyden harjoittajat uskaltaneet tulla henkisistä kaapeistaan ulos kertomaan maailmalle omista kokemuksistaan ja tavastaan katsoa maailmaa? Uskaltaako yhä useampi tunnustaa, että uskoo yliluonnolliseen tai että on saanut apua jostain ”ei lääketieteellisestä hoidosta”?  

Henkisyydestä harmia?

Kyse ei ole vastakkainasettelusta tieteellisen ja ei-tieteellisen kanssa. Tosiasia on, että lääketieteen avulla hoidetaan sairauksia nyt ja tulevaisuudessa. Ihmiskunta tarvitsee lääketiedettä. On sairauksia, joita hoidetaan ja pitääkin hoitaa lääketieteellisin keinoin. Henkisyyden harjoittaminen tuottaa tuskin harmia tekijälleen. Päinvastoin, henkisyyden harjoittaminen luo tasapainoa, positiivisuutta, hyvää oloa ja sitä kautta tasapainoisempaa ja vahvempaa kokemusta omasta elämästään.

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest

Vastaa